MuseoSuomi

Porvoon Linnamäen hoitoalueeseen kuuluvat Porvoon Linnamäki, Pikku Linnamäen rautakautinen kalmisto ja Maarin lahden muodostama muinainen luonnonsatama. Alueeseen ei sisälly ainakaan toistaiseksi Porvoon kaupungin ja Museoviraston muinaisjäännöksen rajojen määrittelyssä sovittu alue (sopimus vuodelta1998). Porvoon Linnamäki on yksi Uudenmaan suurimmista ja näyttävimmistä muinaisjäännöksistä. Sen alkuperästä on esitetty erilaisia näkemyksiä. Vanhastaan sitä on pidetty tanskalaisten ristiretkeilijöiden perustamana tukikohtana 1100- tai 1200-luvulta. Uusien tutkimusten mukaan linnalla on ollut vähintään kaksi käyttövaihetta. Merkit varhaisemmasta esihistoriallisesta vaiheesta ovat lähes täysin kadonneet linnan myöhäisempien rakennusvaiheiden takia. Kaivauksissa on kuitenkin tavattu kerroksia, jotka on ajoitettu 800-luvulle jKr. Linnan käyttäjistä tai rakentajista ei tältä ajalta ole kuitenkaan tarkempaa tietoa. Linnan nykyinen ulkoasu on peräisin 1300-luvun lopulta.Tällöin Ruotsin hallitsijana oli saksalaissyntyinen kuningas Albreckt Mecklenburgilainen. Hänen aikanaan perustettiin maahamme useita uusia linnoja, ja yksi näistä pystytettiin todennäköisesti Porvoon Linnamäelle. Linnan varsinainen perustaja on mahdollisesti Jakob Abrahaminpoika Djäken, jonka kuningas nimitti Suomen laamanniksi 1386. Porvoon voutikunta ja linna mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1387. Samana vuonna, mutta eri yhteydessä, mainitaan myös Porvoon vouti Markvard Lyncke. Albreckt Mecklenburgilainen syrjäytettiin vallasta 1389, jonka jälkeen seurasi kuutisen vuotta kestänyt valtataistelu Albrecktia kannattavien vitaaliveljien ja kuningatar Margaretan kannattajien välillä. Vuoteen 1395 mennessä Margareta oli vakiinnuttanut valtansa, joten jo vuonna 1396 Albrecktin rakennuttamat linnat määrättiin joitakin lukuunottamatta purettaviksi. Tällöin myös Porvoon linna - joidenkin tutkijoiden mukaan keskiaikaisten lähteiden nk. Wartholm - hylättiin. Pikkulinnamäen kalmisto ei liity Linnamäen historiaan - se on noin tuhat vuotta keskiaikaista linnaa vanhempi ja ajoittuu vuosille 0-400 jKr. Kalmisto löytyi 1965 ja se tutkittiin seuraavina vuosina. Kalmisto on aikoinaan sijoitettu saareen sen korkeimmalle kohdalle- Kalmistokiveykseen on haudattu 14-16 vainajaa, joille oli annettu mukaan runsaasti hauta-antimia. Löytöjen joukossa on mm. rannerenkaita, pronssisormus, sirppejä, veitsi, putkikirves, keihäänkärki ja nuolenkärki. Sekä haudan rakenne että esineistö viittaa vainajien vahvoihin yhteyksiin Viroon. Linnamäkeen liittyvä Maarin lahti on palvellut ainakin pappilaa, mutta todennäköisesti myös Porvoon linnaa. Pikku hiljaa madaltuva ja umpeenkasvava lahti on kasvillisuudeltaan erityisen arvokas.